Maarian kirkko: Piruja ja pyhimyksiä

Blogini ensimmäinen kohde eli Maarian kirkko löytyy vajaan neljän kilometrin päästä Turun keskustasta. Kirkon uskotaan olevan rakennettu joskus 1400-luvun puolivälissä ja että sitä olisi edeltänyt noin 1200-luvulla rakennettu puinen kirkko samalla paikalla. Rakennusajankohdasta ei kuitenkaan ole aivan täyttä varmuutta ja erillaiset ajoitusmenetelmät ovat tuottaneet myös toisenlaisia lukuja, mutta johonkin on tyydyttävä.


Maarian kirkko on erityisen tunnettu runsaista seinä- ja kattomaalauksistaan, joiden takia se on tähänkin blogiin päätynyt. Itselleni kyseinen kirkko on sikäli tärkeä rakennus, että juuri sieltä nousi oma inspiraationi kandiaiheeseen, eli keskiaikaiseen kirkkotaiteeseen, ja sitä myöten mutkien kautta myös tähän blogiin. Sopivampaa paikkaa aloittaa blogini on siis vaikea keksiä.

Huomautan, että kuvat Maarian kirkosta on otettu noin kuukausi sitten ennen kuin keksin aloittaa tämän blogin tai edes kandiani, joten ne on otettu kännykällä. Niiden laatu ei siis ole ihan sitä mitä haluaisin. Kirkko oli myös kuvauskohteena vaikea.

Aloitetaan nyt kuitenkin...

 Tässä kuvassa uskotaan olevan jonkinsortin paholainen tai piru. Ainakin sen voidaan varmuudella sanoa olevan "pahis", koska se pitää oikeassa kädessään ruoskaa, vasemmassa kädessään rahapussia ja penis on näkyvästi esillä. Keskiaikaisessa taiteessa käytetään paljon toistuvia merkkejä, joista tietää, että onko kuvattu hahmo hyvä vai paha. Tässä kuvassa sellaisia ovat penis, ruoska ja rahapussi. Rahapussin yhdistäminen pahuuteen voi ihmetyttää, mutta keskiajalla käteistä rahaa, sen omistamista ja käyttämistä pidettiin syntisinä asioina.

Tätä ihastuttava hahmo on luultavasti dominikaanimunkki. Heillä oli yhteisö Turussa vuodesta 1249 aina reformaatioon asti ja tuon kuvan tekohetkellä heillä oli ilmeisesti oma kivikirkkonsa nykyisen Turun keskustan alueella, mutta se on valitettavasti purettu ja rakennettu yli.

Tämä "kynttilähipsteri" on kuvana ehkä vuosikymmenen nuorempi kuin aikaisemmat kuvat. En tiedä ketä se esittää, mutta mahdollisesti rakennusmiestä, sillä "kynttilä" saattaisi olla laastikauha.

Tuo hassu ukko on luultavasti Pyhä Laurentius, jonka tunnistaa halsterista, jonka tästäkin kuvasta hyvällä tahdolla voi tunnistaa. Hänet ilmeisesti poltettiin elävältä sellaisen päällä. Laurentiuksen vasemmalla puolella näkyvät solmukuvat ovat luultavasti tarkoitettu suojelemaan seurakuntaa pahoilta hengiltä, sillä henkiolentojen ei uskottu olleen kykeneviä kulkemaan solmujen ohi.

Tämä kuva on täysi arvoitus.

 Laivat ovat keskiaikaisissa kirkoissa erittäin suosittuja aiheita. Luulen, että niitä piirtelemällä on yritetty saada maagista tai jumalallista suojelusta laivoille. Samaan aikaan ja vielä pitkälle uudelle ajalle oli tapana lahjoittaa kirkoille ns. votiivilaivoja, eli oman laivan pienoismalleja, jotta matka sujuisi turvallisesti. Sellaisia laivoja on yhä nähtävissä rannikon ja saariston kirkoissa. Tästä kuvasta kannattaa myös huomata laivan yläpuolella olevat vasara ja harppi, jotka luultavasti ovat kirkon rakentajien ja näiden kuvien piirtäjien tunnuksia.

Kirkosta löytyy vielä useita laivankuvia, jotka tulevat tässä:

Kaikki kuvatut laivat ovat ilmeisesti koggeja, joita käytettiin tuohon aikaan Itämerellä kauppalaivoina.

Kuvassa turnajaiset.

Elämänpuu. Kuva-aihe on sikäli mielenkiintoinen, että kristillisellä ajalla luulisi, että tästä olisi jo luovuttu. Kristityt kuitenkin esmes kaatoivat pakanoiden pyhiä puita.

Sitten laitan erilaisia itselleni epäselviä symboleita. 

Viimeisessä kuvassa on jatulintarha. Samaa symbolia tehtiin kivistä kasaamalla maahan rautakaudella ennen kristinuskon tuloa, mutta ilmeisesti se ei menettänyt merkitystään kristinuskon tultuakaan. Käsittääkseni ei ole tiedossa, että miksi näitä tehtiin.

 Hän on joko kuningas Eerik tai Olavi. Hänet pitäisi tunnistaa tuosta palmunlehvästä hänen kädessään, mutta se oli varsin suosittu symboli kuninkaiden keskuudessa, sillä sillä saattoi rinnastua Jeesukseen.

Tässä kuvassa kettu on napannut hännällään kalan. Maarian kirkon seinillä on useitakin kettuja, joiden merkitys on vähän epäselvä. Ketut on kuitenkin keskiajan kirjallisuudessa usein kuvailtu paholaisen allegoriana, koska niitä pidetään petolisina olentoina, jotka näyttelevät kuollutta kunnes on liian myöhäistä. Oletan, että myös tämä kuva liittyy tuohon kettujen petolliseen maineeseen.

Nuo tuossa ovat oletettavasti strutseja. Strutsi kuvaa keskiaikaisessa taiteessa maailmasta luopumisen ihannetta, koska keskiajan tarinoissa strutsit unohtelevat omia muniaan, mikä toimii esimerkkinä siitä, miten ihmisen tulisi unohtaa tämä maailma. Strutseja löytyy Maarian kirkosta lisääkin, mutta tämä on niistä selkein.

Tässä ei suinkaan ole kaikki Maarian kirkosta löytyvä maalaustaide, joten yhä kannattaa vaivautua itsekkin paikalle. Tässä vaiheessa on varmaankin tullut selväksi, ettei maalausten tekninen taso ole järin korkea. Tämä johtuu siitä, etteivät maalaukset ole ammattimaalareiden vaan rakennusmiesten tekemiä. Luultavasti näiden oli tarkoitus jäädä väliaikaisiksi maalauksiksi, kunnes ulkomainen ammattimaalari saadaan paikalle. Uusia maalauksia ei kuitenkaan koskaan tehty.

Näitä ajattomia mestariteoksia ei valitettavasti ole aina osattu arvostaa, vaan 1700-luvun pimeinä aikoina ne kaikki peitettiin kalkilla. 1900-luvun alussa suuri osa niistä otettiin uudestaan esille, mutta päivityksen alussa esittelemäni paholainen peitettiin siveettömyyden takia uudestaan. Nyt sekin on kuitenkin taas otettu esille.

Kuvien matala tekninen taso ei välttämättä keskiajalla häirinyt kovin paljon, sillä kuvien tarkoituksena ei suinkaan ollut näyttää luonnollisilta. Riittää, että kuvien katsojat tietävät, mitä ne esittävät, jotta niiden mahdollisesti sisältämä viesti menee perille. Keskiajalla ylipäätään ei juuri piitattu sellaisista turhuuksista, kuten luonnollisista mittasuhteista tai perspektiivistä.

Jos haluat itse vierailla kyseisessä kirkossa, niin se ei valitettavasti ole liian helppoa. Kirkko on normaalisti auki vain tapahtumien yhteydessä, eli pääasiassa sunnuntai aamuisin. Kesäisin se on auki vähän enemmän, mutta yhä aika huonosti. Jos ihan tosissaan haluat vierailla kirkossa, niin kirkon suntiolle voi yrittää soittaa. Niin minä tein itse.

Kiitos! :)

-Pyry von Bagh

----------------------------------

Myönnytys:  En siis oikeasti ole yhtään varma, että aikaisemmin näyttämäni strutseiksi väittämäni linnut olisivat strutseja. Oikeastaan koko ajatus tuli siitä, että kaveristani ne näyttävät strutseilta ja se sitten kiinnittyi takaraivoon. Suomen olosuhteissa ne voisivat luultavammin olla haikaroita tai kurkia. On myös mahdollista, etteivät ne esitä mitään tiettyä lintulajia. Lukemani mukaan tällaiset linnut saattaisivat Ilmestyskirjan kuvituksista kopioituja, missä tapauksessa ne saattaisivat viitata Ilmestyskirjaan tai sitten eivät. Keskiajan kirkkojen rakennusmestarimaalausten tutkiminen on kuitenkin joka tapauksessa niin vaikeaa ja tulkinnanvaraista, ettei oikeastaan mistään näistä kuvista voida vuorenvarmasti sanoa paljoakaan.

8.10.2015

-------------------------------------------
Kaikki kuvat ovat itse ottamiani ja niiden käyttö vaatii lupaa.