Nousiaisten kirkko: Pyhä Henrik ja väkivaltaiset tikku-ukot

Matkamme keskiajan taiteeseen jatkuu tällä kertaa Pyhän Henrikin kirkossa Nousiaisissa. Lähes jokainen Suomessa koulunsa käynyt lienee kuullut legendan Suomen kansallispyhimyksestä piispa Henrikistä ja kuinka muuan Lalli surmasi hänet kirveellä Köyliöjärven jäällä. Vähemmän tunnettua on, että niin ikään legendojen ja perimätiedon mukaan suurin osa hänen toiminnastaan Suomessa tapahtui Nousiaisissa, ja sinne hänet olisi myös haudattu. Tämä kaikki olisi tapahtunut noin 1150-luvulla kuningas Eerik Pyhän toimeenpaneman ensimmäisen ristiretken aikoihin.

Ensimmäinen ristiretki kokonaisuudessaan saattaa hyvinkin olla pelkkää legendaa, mutta varmuudella tiedetään, että Suomen kristillistämisen ajan keskus oli Nousiaisissa, kunnes piispa Tuomaan aikana (? - 1245) se siirrettiin Koroistenniemelle nykyiseen Turkuun. Sitä, milloin kristillinen kirkko oikeasti aloitti toimintansa Nousiaisissa, ei ole tiedossa. Legendan mukaan siellä olisi sijainnut kirkko jo 1150 -luvulla, mutta kaivauksissa ei ole löytynyt tuolta ajalta mitään. Sen sijaan sieltä löytyy manner-Suomen vanhin kivikirkko n.1420-luvulta. Tuosta kirkosta on puhe tänään. (Olen aikaisemmin laittanut joitain kuvia tuosta kirkosta blogiini ja väittänyt niiden olevan peräisin 1440-luvulta, mikä luultavasti on virheellinen tieto. Korjaan kun kerkiän.)

Nousiaisten kirkon maalaukset ovat hyvin todennäköisesti ns. "rakennusmestarimaalauksia", eivätkä ne todennäköisesti siis ole ammattimaalareiden tekosia. Niiden tekninen taso ei siis ole kovin korkea, mutta ne ovat sen sijaan aiheiltaan varsin monipuolisia ammattimaalareiden itseään toistaviin teoksiin verrattuna. Ylläolevassa kuvassa on ainakin kolme hahmoa, joista yksi on luultavasti seireeni tai merenneito, toinen on yksisarvinen ja kolmannesta minulla ei ole hajuakaan. Näyttää siltä, että siltä puuttuu pää. En tiedä, miksi nämä kolme hahmoa ovat yhdessä, mutta yritän avata sitä vähän. Ylimmän hahmon oletan seireeniksi, koska merenneitoja esiintyy keskiaikaisessa taiteessa varsin vähän. Keskiajallakin  tunnettiin tarina laulullaan merimiehiä houkuttelevista seireeneistä, mutta keskiaikaisena lisänä siihen liitettiin kristillinen opetus. Merimiehiä murhaavat seireenit nähtiin allegoriana rangaistuksesta, joka koituu, jos antautuu maallisten nautintojen vietäväksi. Vaihtoehtoisesti seireeni voi varoittaa prostitoitujen kovista hinnoista. Toisaalta väitettiin myös, että seireenien murhaamaksi tulemiselta voi välttyä, jos suostuu harrastamaan niiden kanssa seksiä.

Yksisarvinen puolestaan toimii yleensä Kristuksen allegoriana. Sen yksi sarvi kertoo siitä, miten Jumala on kolminaisuudestaan huolimatta yksi. Yksisarvisen pieni koko puolestaan viestii Kristuksen vaatimattomuudesta ja nopeus taas symboloi Kristuksen immuuniutta paholaiselle. Toisaalta kerrotaan myös, että yksisarvisia voi metsästää, jos käyttää syöttinä neitsyttä ja kuinka neitsyen paljaat rinnat rauhoittavat yksisarvisia. Ilmeisesti yksisarvisilla on myös tapana tappaa norsuja seivästämällä näiden vatsat.

Kuinka kolmen hahmon kokonaisuus sitten tulisi tulkita? Ei hajuakaan. Kenties tämänkin kuvan on tarkoitus muistuttaa ihmisiä lihallisten nautintojen välttelyn tärkeydestä.

Tässä kuvassa puolestaan kuvataan mahdollisesti turnajaisia. Toisaalta kuvassa on myös kaksi koiraa, jotka ehkä viittaisivat metsästämiseen. Minkäänlaisia kirjallisia selityksiä kirkon kuvitukselle ei ole, joten arvailujen varaan jää.

Lähes kaikki Suomen kirkkojen seinämaalaukset on tehty al secco-tekniikalla, eli ne on maalattu kuivan laastin päälle. Toinen vaihtoehto on al fresco -tekniikka, jossa kuvat maalataan vielä märälle laastipinnalle. Jälkimmäinen tekniikka on sikäli edistyneempi, että siinä pigmentti imeytyy seinään ja syntyvä kestää aikaa paljon paremmin. Esimerkiksi Michelangelon työt ovat yleensä näitä ns.freskoja. Nousiaisten kirkon työt eivät kuitenkaan ole varsinaisesti kumpaakaan, vaan ne on maalattu puoliksi kuivuneelle laastipinnalle. Efekti on mahdollisesti tahaton ja johtuu vain siitä, että kuvat maalattiin hyvin pian seinien valmistumisen jälkeen. Olivathan maalarit kuitenkin luultavasti samoja henkilöitä, jotka laastin seinille levittivätkin.

Maarian kirkosta tuttuun tapaan myös Nousiaisten kirkon seinillä on paljon merkitykseltään epäselvää symboliikkaa. On kuitenkin luultavaa, että kuvassa vasemmalla näkyvä symboli on Turun tuomiokapitulin vaakuna. Kuvan keskiössä näkyvät symbolit puolestaan saattaisivat olla ns.kalenterisymboleita, eli ne voisivat liittyä vuodenkiertoon. Kyseessä on kuitenkin täysi arvaus. Keskiajan kalenterista, kalenterikepeistä ja niihin liittyvästä symboliikasta yritän tehdä oman blogipäivityksen jossain vaiheessa, mutta aihe on valitettavasti vaikea.

Nousiaisten kirkon kuvat on ilmeisesti peitetty kalkilla 1700-luvun synkkinä aikoina, sillä niitä ei tuolloin osattu arvostaa. Myöhemmin 1800-luvun lopulla muutama niistä kaivettiin uudestaan esille nationalistisen mielenkiinnon vuoksi, mutta peitettiin uudelleen. Tuolloin aikalaiset paljastivat sivistymättömyytensä luonnehtimalla niitä "hämäriksi esityksiksi, joilla ei ole rahtuakaan taiteellista arvoa". Vasta vuonna 1936 ne on otettu jälleen esille, mistä lähtien ne ovat olleet nähtävissä.

Tämä puolestaan Kirves -suvun sukuvaakuna. Luultavasti Kirveet rahoittivat kirkon rakentamista ja saivat sen vuoksi oman vaakunansa kirkon seinään. Kuvausretkellä erehdyin väittämään kirkon kanttorille, että se on rakentajaryhmän logo, koska se sisältää kirveen. Erehdykseni johtui liiasta itsevarmuudesta, jota ruokki kirkon henkilökunnan rajaton usko minun osaamiseeni ja asiantuntemukseeni. Olen kolmannen vuoden historian opiskelija, jonka asiantuntemus perustuu pitkälti innokkuuteen ja vilkkaaseen mielikuvitukseen, mutta kun minua tituleerattiin tutkijaksi, niin se nousi päähän ja aloin tehdä rohkeita tulkintoja omien fiilisteni pohjalta. Yritän olla sortumatta samaan tässä blogissa.

Keskiajan kirkkojen rakennusmestarimaalauksille hyvin tyypillisesti myös Nousiaisten kirkosta löytyy laivankuvia.

Näissä kuvissa mielenkiintoista on, että laivat eivät ole hansakauppiaiden suosimia koggeja, vaan paljon arkaaisempia pitkälaivoja, jotka liitetään esimerkiksi viikinkeihin. Syytä tähän en tiedä, mutta voi olla, että sellaisia olisi käytetty laajasti saaristomerellä myös 1400-luvulla. Voi olla, että Nousiaisissa on kuvattu moisia laivoja, koska keskiajalla sinne meni joki ja jokea myöten pääsee sisämaahan vain soudettavalla laivalla. Kauppiaiden käyttämiä koggeja ei ole voinut soutaa, joten sellaisia ei luultavasti Nousiaissa koskaan käynyt. Seinällä kuvatut laivat puolestaan ovat soudettavia.

Kirkon seiniltä löytyy myös muutama ns. anekuva. Ne sisältävät ilmeisesti aina Jeesuksen kasvot, jotka tosin ovat tästä kuluneet pois. Kuvien tarkoituksena on ollut toimia rukouskohteina, joiden edessä rukoilemalla kuvalle osoitettua rukousta on voinut lyhentää omaa tai tai jonkun toisen kiirastulessa vietettävää aikaa. Anekuvat ovat Suomenkin keskiaikaisissa kirkoissa varsin suosittuja. Teologisessa mielessa kiirastulessa vietettävän ajan lyhentäminen on kuitenkin sikäli kiistanlaista, että kiirastuli on katolisen kirkon opetuksen mukaan ajaton tila.

Tähän asti kaikki kuvat ovat olleet kirkon pääsalista, mutta otsikossa mainitsemani väkivaltaiset tikku-ukot löytyvät kirkon sakastista eli pappien takahuoneesta.

Näissä kuvissa on selvää luolamaalaus-estetiikkaa. Kyseisen huoneen mataluus ja ja epätasainen valaistus entisestään kasvattaa luolafiilistä. Pahoittelen heikkotasoisia kuvia, mutta niistäkin lienee havaittavissa, että näillä ukkeleilla on likimain kaikilla aseet. Kuvien merkitys on ainakin itselleni tuntematon, mutta niistä voisi kenties päätellä, että aseiden kantaminen oli tuohon aikaan yleistä. Toisaalta kyseessä voi olla myös taistelukuvaus, joka vain on säilynyt huonosti. Keskiajan Suomen väkivaltaisuudesta minun on vaikea sanoa juuta tai jaata. Toisaalta noihin aikoihin oli käytössä muun muuassa Kuusiston linna, Turun linna ja mahdollisesti myös Liedon vanhalinna, jotka selvästi tarkoitettiin alueellista puolustusta varten. Myös Koroistenniemen piispankirkko on selvästi linnoitettu, ja se sijaitsee yllättävän syrjässä keskiajan asutukseen nähden. Tämän uskotaan johtuvan kirkon toisinaan väkivaltaisistakin väleistä seurakuntaansa. Toisaalta kirjallisten lähteiden perusteella Suomi vaikuttaa olleen varsin rauhallista aluetta.

Yksi mieleeni nouseva mahdollisuus on, että seinä on kuvitus Suomen ristiretkistä kertoville tarinoille. Kirkon suojeluspyhimys Pyhä Henrik on ensimmäisen ristiretken sankari, ja ensimmäisen ristiretken kuvauksissa mainitaan yleensä suuri taistelu Suomen pakanoista vastaan. Perinteisessä historiankirjoituksessa ja ilmeisesti myös keskiajan ihmisten omissa mielikuvissa Suomen kristillistäminen tapahtui kolmella ristiretkellä. Näistä matkoista varsinkin ensimmäinen on historiallisuudeltaan hyvin kiistanalainen ja kahden seuraavankin merkitystä pidetään nykyään rankasti liioiteltuna. Turun yliopiston Suomen historian yliopistolehtori intoutui asiasta puhuessaan ihmettelemään, että miksi koulukirjoihin yhä halutaan painaa roskaa kolmesta ristiretkestä Suomeen. Ilmeisesti Suomen kristillistäminen oli todellisuudessa huomattavasti vähemmän suunnitelmallinen ja paljon orgaanisempi tapahtuma, jonka taustalla on lähinnä kaupan ja verotuksen leviäminen Suomeen.

Kuvassa näkyvä iso risti on 1500-luvulta, ja sen alla on luultavasti sijainut aita. Kuvan henkilö ystäväni Lumi, jonka kanssa vierailimme kirkossa.

Nousiaisten kirkko on pyhitetty Pyhälle Henrikille, jota esittävä keskiaikainen puuveistos löytyy kirkosta.

Pyhän Henrikin tunnistaa tässä maalauksessa hänen jaloissaan makaavasta Lallista. Puuveistoksia on lähes jokaisessa kirkossa, jossa olen vieraillut. Suomessa niitä on säilynyt keskiajalta useita satoja, ja aion jossain kohtaa tehdä niistä erillisen blogipäivityksen.

Ilmeisesti Pyhä Henrik haudattiin nykyisen kirkon kohdalle 1150-luvulla, ja tuon haudan päälle tehtiin näyttävä sarkofagi 1440 eli pian nykyisen kivikirkon valmistumisen jälkeen. Sarkofagi on kuitenkin aina ollut tyhjä, koska itse ruumis on pala palalta siirretty muualle jo paljon aikaisemmin. Ilmeisesti yksi Henrikin luista yksi on päätynyt hänen seuraajansa autuaan Hemmingin ruumisarkkuun keskiajan edetessä, ja hänen kallonsa on mahdollisesti löytynyt Turun Tuomiokirkon sakariston alta. Keskiaikaisten lähteiden mukaan piispan palaset siirrettiin jossain kohtaa Koroistenniemen kirkkoon, sitten sieltä Turun Tuomiokirkkoon. Henrikistä myös irrotettiin palasia Uppsalan ja Linköpingin kirkkoihin.

Tyhjänäkin sarkofagi on kuitenkin suunnattoman hieno. Se on ilmeisesti lajissaan paras koko Pohjoismaissa. Siitä teen oman blogipäivityksen kun vain ehdin. Esimakuna kuitenkin kuva:

Loppuun vielä suuri kiitos Nousiaisten kirkon kanttorille, joka keskusteli kanssamme kirkosta ja työstään kanttorina lähes kahden tunnin ajan. Hän myös esitti meille kahdelle soolona keskiaikaisia virsiä. Lumi kommentoi, ettei olisi uskonnut ikinä tapaavansa ihmistä, joka olisi puheliaampi kuin minä.

Palautetta otetaan hyvin mielellään vastaan!

                                                           
Huomautus!
Väitin tässä blogipäivityksessä Nousiaisten kirkkoa manner-Suomen vanhimmaksi kivikirkoksi. Tämä tieto perustuu Markus Hiekkasen ajoitukseen, jonka luin hänen kirjastaan Suomen keskiajan kivikirkot. Tieto on kuitenkin hyvin kiistanalainen, sillä Turun Tuomiokirkon uskotaan vihityn käyttöön jo 1300-luvun puolella ja näin ollen se olisi manner-Suomen vanhin. Kiista koskee sitä, että onko Tuomiokirkko ollut 1300-luvulla nykyinen kivikirkko vaikko vanhempi puinen. Kiven puolesta puhuu se, että sitä varten lahjoitettiin tuolloin Kemiönsaaresta suuri määrä kalkkia, jota puukirkossa ei olisi tarvittu. Mitään varmuutta kirkkojen rakennusajoista ei toki ole. Tästä tiedosta kiitos arkeologi Ilari Aallolle.

Minulta on toivottu tekstieni lähdetietoja, joten tässä tulee: 

Hiekkanen, Markus. Suomen keskiajan kivikirkot, SKS Helsinki 2014

Ars: Suomen taide 1, Otava, Keuruu 1987

Keskiajan avain, SKS Helsinki 2009

Nousiaisten kirkon historiaesite

Alkuperäislähteet:

Nousiaisten kirkko

 http://uwdc.library.wisc.edu/collections/HistSciTech/Bestiary
Linkin takaa löytyy englanninnos keskiaikaisesta bestiaarista, eli eläimiä ja näiden symboliikkaa käsittelevästä kirjasta. Bestiaareista on tulossa jonain päivän erillinen blogipäivitys.

http://bestiary.ca/index.html 
Englanninkielinen kokoomasivu eri bestiaarien sisällöistä.  

Oikolukija: Lumi Nurmi

Yleistä tietoa blogistani ja tulevista aiheista tämän linkin takana. 

Kaikki kuvat ovat omiani ja niiden käyttö vaatii luvan.