Pyhä Barbara ja sadistinen erotiikka keskiajan kirkossa

Nykyään jos sanotaan, että "on oltava kuin kirkossa", tarkoitetaan sillä mahdollisimman hillittyä ja siveää käytöstä. Kirkoissa istutaan hiljaa ja yritetään olla nukahtamatta. Ei heti ajattelisi, että tällaiseen tilanteeseen sopisi mitenkään seksi, erotiikka tai alastomuus. Keskiajallakaan erotiikka kirkoissa ei ollut mitenkään kovin tyypillistä, mutta tästä huolimatta Suomessa Kalannin kirkossa on säilytetty Pyhä Barbaran alttarikaappia. Nykyään se on valitettavasti siirretty Kansallismuseoon. Kyseisen alttarikaapin oviin on kuvattu Pyhän Barbaran legenda ja erityisesti sen pääkohta, eli hänen kiduttamisensa ja marttyyrikuolemansa. Kuolemasta on kuva ylempänä.

Virallisesti keskiajan uskonnollisessa taiteessa ei toki ikinä ole eroottisia elementtejä, mutta kukin katsoja voi aloittaa miettimällä, että miltä tuo yllä oleva kuva näyttää. Itse lähdin heti kättelyssä siitä, että jonkinlainen eroottinen elementti tässä on pakko olla. Erittäin hyvin viimeisen päälle keskiajan kauneusihanteiden mukainen nuori pitkähiuksinen nainen on sidottu alasti tolppaan. Häntä pukee ainoastaan löysästi päällä riippuva kangas, joka sekin valuu pikku hiljaa häpyrajalle. Kyseessä saattaisi siis hyvin olla esimerkki keskiajan sadistisesta erotiikasta.

Toki modernit tulkinnat keskiajan taiteesta ovat vaarallisia, jos niitä ei mitenkään pohjusteta aikalaisten kirjoituksin. Valitettavasti ei ole löytynyt minkäänlaista teoksen sisältöä kommentoivaa aikalaislähdettä. Teoksessa on kyllä sisäinen kommentaari, joka on kirjoitettu latinaksi Pyhän Barbaran pyhimyskehään. Nuo hyvin lyhyet tekstinpätkät ovat kuitenkin lähinnä otsikoita piirroksille.

Pyhän Barbaran alttarikaapin piirroksissa Barbaraa kidutetaan kahdessa erässä, joista jälkimmäisestä on kuva tässä yläpuolella. Tässä kuvassa Barbara on jo lähes täysin alasti. Hänen kiduttajansa ovat vaihtaneet ruoskimisen ja ruumiin silpomisen tulella polttamiseen. Kolmatta kertaa Barbaraa ei enää kiduteta, vaan hänet mestataan. Päällisin puolin kyse on varsin tyypillisestä marttyyrikuvauksesta, jossa marttyyria kidutetaan ja hänet tapetaan uskonsa tähden. Barbara on niin ikään hyvin geneerinen naispyhimys. Legendansa mukaan hän on elänyt joskus hyvin kauan sitten, tehnyt eläessään neitsyyslupauksen ja kuollut koskemattomana marttyyrina. Feministinen historiantutkimus on esittänyt, että jos tämä viitekehys jätetään huomiotta, niin nämä maalaukset intuitiivisesti näyttäytyvät raiskauskuvauksena. Alastonta naista rääkätään ja miesjoukko katselee vierestä.

Kysymys kuuluu, että kenen näkökulmaan katsojan tässä oletetaan samaistuvan? Ovatko keskiajan katsojat samaistuneet Barbaraan ja tunteneet sympatiaa häntä kohtaan? Vai ovatko he samaistuneet kiduttajiin ja kokeneet materiaalin eroottisesti kiihottavaksi? Itse kuvittelisin, että totuus olisi jossain puolivälissä näitä kahta vaihtoehtoa. Kirkon alttarille asetettavaa maalausta on tuskin tehty puhtaasti pornoksi. Uskon, että eroottisella latauksella on pyritty saamaan marttyyrikuoleman ja kidutuksen kuvaukseen enemmän vetoavuutta. Kenties katsojan sadistisiin taipumuksiin vetoamisen tarkoitus oli muistuttaa katsojaa omasta syntisyydestään? Tämä on toki pelkkää spekulaatiota.

Kuka Barbara?

Pyhä Barbara on prinsessa ja neitsytpyhimys, joka legendan mukaan koki marttyyrikuoleman 300-luvun alun Turkissa. Luultavasti legendan taustalla ei ole ketään oikeasti elänyttä hahmoa, sillä Barbaran legenda on varsin tyypillinen pyhän neitsytmarttyyrin tarina, joka kuitenkin sisältää epätodennäköisiä elementtejä, kuten salamoita kirkkaalta taivaalta, muurien läpi kävelemistä ja Barbaran aseman prinsessana. Nimi "Barbara" ei myöskään ole oikea nimi, vaan feminiinimuoto sanasta "barbaari" eli ulkomaalainen. Näin ollen hänen nimensä kääntyy tarkoittamaan "ulkomaalaista naista".

Legenda alttarikaapin taustalla

Tarina kuitenkin menee niin, että Barbara tulee eräänä päivänä uskoon, tekee neitsyyslupauksen ja päättää olla menemättä naimisiin elämänsä aikana. Barbaran isä ilahtuu aluksi, koska hän on ihastunut omaan tyttäreensä ja ajattelee näin saavansa pitää tytön kokonaan itsellään. Isä rakentaa tyttärelleen sitten oman kylpylätornin, jossa erakoitua. Isän tekemän suunnitelman mukaan tornissa tuli olla kaksi ikkunaa. Pahaksi onneksi Barbara vaatii kuitenkin kolmatta ikkunaa, jotta saisi niistä pyhän kolminaisuuden merkin. Tämä koitui Pyhän Barbaran tuhoksi.

Yllä näkyvässä kuvassa Barbaran isä sitten vaatii Barbaralta selitystä. Kuvan isähahmo on tosiaan sama, kuin Barbaran teloittaja tekstini ensimmäisessä kuvassa ja samainen hyvä isä näyttäytyy jokaisessa kuvassa joko jahtaamassa tytärtään, retuuttamassa tytärtään tai katsomassa tämän kidutusta.

Vihainen isä sulkee Barbaran torniinsa, mutta Herran armosta Barbara pääsee pakoon sieltä. Barbaraa lähdetään ajamaan takaa, mutta hän pääsee esimerkiksi pakenemaan seinän läpi, mistä hänen vainoajansa eivät tietenkään itse pääse. Kaupungin ulkopuolisessa metsässä paimenet kuitenkin ilmiantavat Barbaran pakoreitin ja hän jää kiinni. Jumala rankaisee paimenia muuttamalla heidän lampaansa heinäsirkoiksi. 

Tämän seurauksena Barbara jää kiinni ja hänet tuomitaan kääntymään takaisin pakanaksi kuoleman uhalla. Tätä hän ei tietenkään tee, vaan hän kokee marttyyrikuoleman. Jumala kuitenkin kostaa Barbaran kuoleman surmaamalla tämän isän iskemällä salamalla kirkkaalta taivaalta. Loppu hyvin kaikki hyvin. 

Barbara ja pyhä neitsyys

Pyhä Barbara on siitä äärimmäisen tyypillinen naispyhimys, että hänen keskeisin hyveensä uskonnollisuuden lisäksi on neitsyys. Neitsyys ylipäätään nähtiin keskiajalla ainoaksi oikeasti hyveelliseksi tavaksi olla nainen. Periaatteessa tämä piti paikkansa miestenkin kohdalla, mutta asiaa ei pidetty millään muotoa yhtä tärkeänä, eikä ajatus neitsyydestä nouse mitenkään esille miesten hyveistä puhuttaessa. Naisille neitsyyttä pidettiin kuitenkin ensiarvoisen tärkeänä. Edes avioliitossa oleminen tai lesken selibaatissa eläminen eivät olleet likimainkaan yhtä hyveellisiä ja puhtaita tiloja kuin neitsyys. Tästä syystä Bathin rouvan ajatukset naisten seksuaalisuudesta, joista puhuin aikaisemmin täällä, olivat niin radikaaleja. 

On erittäin hyvä kysymys, miksi ajatus naisten neitsyydestä oli keskiajalla niin tärkeä. Perinteisten selitysmallien mukaan kyse on jälkeläisten perillisyyden varmistamisesta vaatimalla naisia pidättäytymään avioliiton ulkopuolisesta seksistä. Syntyvän lapsen isyyden varmuus ylipäätään oli keskiajan yhteiskunnassa suunnattoman tärkeää. Tämä pitää varmasti paikkansa, mutta kysymys seksistä oli muutenkin hyvin vaikea keskiajan virallisessa puheessa. Lähtökohtaisesti seksi ja erityisesti siihen liittyvät tunteet on nähty pahana asiana. Keskiajan teologiaan kenties eniten vaikuttanut ajattelija kirkkoisä Augustinus oli sitä mieltä, että paratiisissa naisen saattoi siittää ilman minkäänlaista mielen järkkymistä. 

Itse alttarikaappi

Alttarikaappi, josta nyt on puhe, on hampurilaisen dominikaanimunkki Mestari Francken 1400-luvun alussa maalaama teos. Kaappi on nykyään sijoitettu Kansallismuseoon Helsinkiin, mutta se on löydetty kaappia itseään nuoremmasta Kalannin kirkosta, jonka alttarikaappina se on toiminut. Ei ole tiedossa, kuinka kaappi on päätynyt Kalannin kirkkoon. Teosta tuskin on tilattu alun perin sinne, koska kyseessä on varsin syrjäinen ja alttarikaappia nuorempi kirkkorakennus. Luultavasti piispa Maunu Tavast tilasi kaapin Turun tuomiokirkon alttarikaapiksi. Maunu Tavast tunnetaan keskiajan Suomen suurimpana taidemesenaattina, jonka aloitteesta esimerkiksi Pyhän Henrikin sarkofagi tilattiin Suomeen. Pyhän Barbaran legenda ei oikeastaan ole alttarikaapin tärkein sisältö, sillä se on kuvattu kaapin oviin, kun taas tärkein sisältö näkyy keskellä, kun kaappi avataan. Tässä alttarikaapissa se on maalattu puureliefi Neitsyt Marian elämästä. Omasta mielestäni se tosin on huomattavasti tylsempi kuvaelma kuin nyt esittelemäni kuvasarja.

Vieläkö haluaisit lukea lisää?

Kalannin kirkko: Taiteilijoita ja mesenaatteja

Artikkelissa esitellään kirkkoa, josta Pyhän Barbaran alttarikaappi on löytynyt.   

Canterburyn tarinat: Kuinka monta miestä saa naisella olla?

Artikkeli käsittelee naisten asemaa keskiajan avioliitossa ja seksisuhteissa Canterburyn tarinoiden Bathin rouvan kautta.

Rakkausballadit: Petolinen poikaystävä ja oikeudenmukainen lohikäärme

Jos keskiajan suomalaiset rakkausballadit kiinnostavat, niin tämä kannattaa lukea. Tekstissä esitellään Suomen keskiajan rakkauslauluja.

- Pyry von Bagh

--------------------------------------------------------

Lähteet: 

- Wikipedia

- Perstuntuma
 Perstuntuma on oikeasti aina tärkein lähteeni, mutta en vain aikaisemmin ole laittanut sitä selvästi näkyville lähdeluetteloon.