Taivassalon kirkko: Kidutusta ja kummajaisia

Pyhän Barbaran marttyyrikuolema.

Tervetuloa kanssani matkalle keskiajan kuvataiteeseen. Tarjolla on pyhiä miehiä, naisia, kummajaisia, ja hirviöitä, kuten myös runsaasti raakuutta ja julmuutta. Kohteenani on Taivassalon keskiaikainen kivikirkko Kustavista. Itse kirkko on rakennettu joskus 1400-luvun alkuvuosikymmeninä, mutta suurin osa nähtävillä olevista maalauksista on 1460-luvun lopulta. Kirkon maalaukset ovat syntyneet useassa erässä, mutta nykyään nähtävillä olevat maalaukset ovat pääasiassa niin kutsutun "Taivassalon ryhmän" maalaama kokonaisuus. Kyseessä on sama maalariryhmä, joka on maalannut myös Kalannin kirkon maalaukset, joita käsittelin edellisessä kirkkomaalaustekstissäni. Tästä syystä Taivassalon ja Kalannin kirkkojen maalaukset ovat hyvin pitkälti keskenään samanlaisia. Nyt luettava artikkeli on myös sikäli virstanpylväs blogini historiassa, että Taivassalon kirkko oli viimeinen kirkkorakennus, jonka kuvaamiseen käytin tavallista pokkaria. Tulevien artikkeleiden kuvilta on siis lupa odottaa parempaa laatua.

Keskiajan puu-ukot

Blogini tämänkertainen päivitys alkaa 1400-luvulla tehdyllä Pyhän Yrjänän pyhimyskaapilla. Aikanaan siihen on siis kuulunut ovi ja sen on täten voinut kaapin tavoin myös sulkea. Kyseessä on yksi niistä yli 800 puuveistoksesta, jotka ovat Suomessa keskiajalta säilyneet. Huonon makunsa vuoksi jälkipolvet eivät ole juurikaan arvostaneet näitä veistoksia ja niitä lienee tuhoutunut vuosisatojen saatossa huomattavasti enemmän kuin mitä niitä on meille säilynyt. Hyvin luultavasti puuveistokset olivat yksi johtavista taiteenmuodoista keskiajan Suomessa.

Legenda sancti Henrici (Pyhän Henrikin legenda)

Noin 25 kilometrin päässä Turusta keskellä Varsinais-Suomen idyllisiä peltomaisemia sijaitsee Nousiaisten Pyhän Henrikin kirkko. Kyseinen kirkko sijaitsee juuri sillä paikalla, johon perimätiedon mukaan Suomen suojeluspyhimys Pyhä Henrik on haudattu. Vuosisatojen mittaan Henrikin ruumis on pala kerrallaan siirretty sinne sun tänne, mutta kirkosta löytyy yhä hauta, jonka päälle asetettiin 1400-luvun alussa tummasta kalkkikivestä valmistettu ja kuparilevyillä koristeltu sarkofagi. Sarkofagi ei oikeastaan ole koskaan sisältänyt palastakaan yhdenkään ihmisen ruumiista, eli se on oikeastaan kenotafi. Se on siis tehty täysin itseisarvoiseksi muistotaide-esineeksi. Arkun reuna kertoo Pyhän Henrikin legendan (Legenda sancti Henrici) sellaisena kuin se keskiajalla tunnettiin. Aloitan blogitekstini kertomalla tämän tarinan. Tulen tekemään piakkoin uuden päivityksen, jossa käsittelen itse sarkofagia taide-esineenä ja analysoin sen symboliikkaa, tekstejä, materiaalivalintoja ja muuta sellaista.

Siis: Olipa kerran kauan sitten...

Nousiaisten kirkko: Pyhä Henrik ja väkivaltaiset tikku-ukot

Matkamme keskiajan taiteeseen jatkuu tällä kertaa Pyhän Henrikin kirkossa Nousiaisissa. Lähes jokainen Suomessa koulunsa käynyt lienee kuullut legendan Suomen kansallispyhimyksestä piispa Henrikistä ja kuinka muuan Lalli surmasi hänet kirveellä Köyliöjärven jäällä. Vähemmän tunnettua on, että niin ikään legendojen ja perimätiedon mukaan suurin osa hänen toiminnastaan Suomessa tapahtui Nousiaisissa, ja sinne hänet olisi myös haudattu. Tämä kaikki olisi tapahtunut noin 1150-luvulla kuningas Eerik Pyhän toimeenpaneman ensimmäisen ristiretken aikoihin.

Ensimmäinen ristiretki kokonaisuudessaan saattaa hyvinkin olla pelkkää legendaa, mutta varmuudella tiedetään, että Suomen kristillistämisen ajan keskus oli Nousiaisissa, kunnes piispa Tuomaan aikana (? - 1245) se siirrettiin Koroistenniemelle nykyiseen Turkuun. Sitä, milloin kristillinen kirkko oikeasti aloitti toimintansa Nousiaisissa, ei ole tiedossa. Legendan mukaan siellä olisi sijainnut kirkko jo 1150 -luvulla, mutta kaivauksissa ei ole löytynyt tuolta ajalta mitään. Sen sijaan sieltä löytyy manner-Suomen vanhin kivikirkko n.1420-luvulta. Tuosta kirkosta on puhe tänään. (Olen aikaisemmin laittanut joitain kuvia tuosta kirkosta blogiini ja väittänyt niiden olevan peräisin 1440-luvulta, mikä luultavasti on virheellinen tieto. Korjaan kun kerkiän.)

Rymättylän kirkko: Synti, tuomio ja kadotus

Saariston rengastien varrella Rymättylässä sijaitsee Pyhän Jaakobin kirkko. Kirkko on 1400-luvun lopulta tai 1500-luvun alusta. Lähes täydellisestä kirjallisten lähteiden puutteen takia rakennusta ei ole voitu ajoittaa kunnolla. Joka tapauksessa kirkon maalaukset ovat varmuudella aivan keskiajan lopulta, koska niissä kuvattujen henkilöiden pukeutuminen ja hiustyyli ovat jo varsin renessanssihenkisiä, mutta pyhimyskuvien ja vihkiristien takia maalaukset ovat kuitenkin katoliselta ajalta. Sen sijaan kuvassa näkyvä krusifiksi on kuitenkin jo 1300-luvulla tehty ja on siis luultavasti reilusti yli sata vuotta ympäröivää kirkkoa vanhempi. Sitä lienee aiemmin pidetty alueella sijainneessa puukirkossa. Keskiaikaiseen tunnelmaan virittyäkseen ylläoleva kuva kannattaa kuvitella ilman penkkejä, saarnatuolia tai kuvassa näkyvän ystävällisen talonmiehen imuria. Krusifiksin alla on myös ilmeisesti sijainnut keskiajalla puinen koristeellinen aita, joka erotti alttarialueen muusta kirkosta.