Primitiiviset töherrykset vs. "oikeiden taiteilijoiden" teokset keskiajan maalaustaiteessa

Tässä tekstissä pureudun keskiajan seinämaalausten erilaisiin tyylilajeihin. Hyvin suuripiirteisesti tarkasteltuna Suomesta löytyvät keskiajan kirkkojen seinämaalaukset on jaettavissa kahteen pääryhmään. Näiden kahden ryhmän välinen ero on havaittavissa ilman minkäänlaista asiantuntemusta, kenen tahansa silmät omaavan henkilön toimesta. Seuraavaksi kaksi hiukan samankaltaisia aiheita esittävää maalausta 1400-luvulta, jotka kuitenkin edustavat eri tyylilajeja. Havaitsetko eron?

 Kuva on Maarian kirkosta ja on maalattu n. 1430–1450.

Kuva on Kalannin kirkosta ja on maalattu kesällä 1471.

Pienimuotoinen joulupäivitys

Jeesus-lapsi ja Neitsyt Maria ottavat vastaan itämaan tietäjien lahjat. Kuva on yksityiskohta 1400-luvulla Ruotsissa tehdystä papin kaavusta.

Uppsalan tuomiokirkon museo

Rakkaat lukijat! Päivä päivältä lähestyy länsimaisen kulttuurin suurin vuotuinen juhla, jota myös jouluksi kutsutaan. Saagoja ja tikku-ukkoja ei ole järjestänyt suureellisia joulukalentereita, taikka käsittele keskiajan joulunviettoa akateemisesti, mutta tämän yhden blogitekstin olen kuitenkin aiheesta saanut tehtyä. Opintokiireiden vuoksi en ole hirveästi perehtynyt keskiajan jouluun, mutta jonkin verran jouluun liittyvää kuvitusta olen onnistunut löytämään. 

Taivassalon kirkko: Kidutusta ja kummajaisia

Pyhän Barbaran marttyyrikuolema.

Tervetuloa kanssani matkalle keskiajan kuvataiteeseen. Tarjolla on pyhiä miehiä, naisia, kummajaisia, ja hirviöitä, kuten myös runsaasti raakuutta ja julmuutta. Kohteenani on Taivassalon keskiaikainen kivikirkko Kustavista. Itse kirkko on rakennettu joskus 1400-luvun alkuvuosikymmeninä, mutta suurin osa nähtävillä olevista maalauksista on 1460-luvun lopulta. Kirkon maalaukset ovat syntyneet useassa erässä, mutta nykyään nähtävillä olevat maalaukset ovat pääasiassa niin kutsutun "Taivassalon ryhmän" maalaama kokonaisuus. Kyseessä on sama maalariryhmä, joka on maalannut myös Kalannin kirkon maalaukset, joita käsittelin edellisessä kirkkomaalaustekstissäni. Tästä syystä Taivassalon ja Kalannin kirkkojen maalaukset ovat hyvin pitkälti keskenään samanlaisia. Nyt luettava artikkeli on myös sikäli virstanpylväs blogini historiassa, että Taivassalon kirkko oli viimeinen kirkkorakennus, jonka kuvaamiseen käytin tavallista pokkaria. Tulevien artikkeleiden kuvilta on siis lupa odottaa parempaa laatua.

Kalannin kirkko: Taiteilijoita ja mesenaatteja

Antiokian piispaa Erasmusta tapetaan vinssaamalla hänen sisäelimensä ulos, samalla kun hänen jalkojaan keitetään padassa.

Oma intoni keskiaikaiseen taiteeseen sai alkunsa Maarian kirkon kömpelöistä töherryksistä. Vielä nykyäänkin keskiajan muurareiden tekemät tikku-ukot ja kryptiset symbolit herättävät itsessäni suurempia intohimoja kuin ammattimaalareiden teknisesti edistyneemmät teokset. Siitä huolimatta tämän blogitekstin aihe eli Kalannin kirkko on ehdottomasti yksi suosikeistani Suomen keskiaikaisten kohteiden joukossa. Kirkon seinät ovat täpöten täynnä maalauksia, joiden tekninen taso on kenties parasta, mitä Suomesta löytyy. Kirkko itsessään on rakennettu joskus 1430–1450, ja ensimmäinen maalariryhmä saapui Ruotsin Upplannista suhteellisen pian rakentamisen jälkeen. Tuolloin koristeltiin kirkon sakasti eli takahuone. Pääosa kirkon maalauksista on kuitenkin toisen, ilmeisesti kaksihenkisen maalausryhmän vuosina, 1470–1471 tekemiä. Nämä kaksi mestaria kuuluivat yhteensä noin kuusihenkiseen maalariryhmään, jonka uskotaan toimineen maalareina yhdeksässä suomalaisessa kivikirkossa 1400-luvun loppupuolella. Ryhmää on aikaisemmin kutsuttu "Kalannin koulukunnaksi", mutta nykyään nimitys "Taivassalon ryhmä" alkaa saada suosiota. Eriävät ilmaukset johtuvat siitä, että alkujaan Kalannin kirkkoa pidettiin ensimmäisenä ryhmän koristelemana kirkkona, mutta nykyään uskotaan, että he olisivat sittenkin maalanneet Taivassalon kirkon ensin.

Katariinan kirkko: Pyhä marttyyri ja pyhempi anorektikko

Keskelle Turun ylioppilaskylää on piilotettu yksi Turun kolmesta keskiaikaisesta kirkosta. Alkujaan Kaarinan kirkkona tunnettu pienehkö kivikirkko rakennettiin 1400-luvun puolivälin rakennusbuumissa, kuten useimmat muutkin Suomen keskiaikaiset kivikirkot. Kirkon suunnittelijana ja rakennustöiden johtana toimi anonyymi rakennusmestari Saksan Mecklenburgista.Hän ilmeisesti olisi halunnut tehdä kirkosta suuremman ja komeamman lisäämällä kirkon länsipäätyyn kaksi tornia Keski-Euroopan katedraalien tapaan, mutta paikalliset kirkonmiehet pitivät järjestelyä liian kalliina ja erikoisena. Nykyinen meille säilynyt kirkko on kuitenkin myöhemmin rakennettua eteistä lukuunottamatta sellainen, johon keskiajalla päädyttiin. Yllä olevasta kuvasta saa keskiaikaisen kuvittelemalla tuolit pois, ison krusifiksin roikkumaan katosta etummaisten pilarien väliin ja sen alle aidan. Myöskään urkuparvea, josta tämä kuva on otettu, ei keskiajalla ollut.