Kertomus Gísl Illuginpojasta: Verikosto ja oikeussalidraama

 "Paholaislaiva" Korppoon kirkosta. Maalattu 1400-luvulla.

"Kuningas Magnúsin aikaan Islannista tuli Norjaan mies, jonka nimi oli Gísl; hänen isänsä oli Illugi Thórvaldinpoika, Thórvaldrin isä oli Illugi Mustan veli Tindr. 

Gísl oli seitsemäntoista vuotias kun hän saapui Norjaan. Hän ei paljon itsestään puhunut ja välillä hän oli pitkään puhumaton. Hän pääsi asumaan mahtimiehen luo; tämän nimi oli Forbordin Hákon. Gísl oli hänen luonaan talven yli, mutta mikään ei tuntunut häntä kiinnostavan eikä hän ollut koskaan iloinen."

Blogini kulkee nimellä "Saagoja ja tikku-ukkoja", mutta suureksi häpeäkseni en ole tätä ennen kirjoittanut yhdestäkään oikeasta saagasta mitään. Tätä valtavaa aukkoa täyttämään valitsin ensimmäiseksi käsiteltäväksi saagaksi Kertomuksen Gísl Illuginpojasta. Tarina on jostain syystä nimetty "kertomukseksi" eikä suinkaan "saagaksi" islanninkielisessä alkuperäisteoksessa, mutta katson sen silti edustavan saagoja Onhan se on kirjoitettu Islannissa 1000-luvun lopulla ja muotonsa puolesta se on vähintäänkin hyvin lähellä saagoiksi kutsuttuja saagoja. Tämän nimenomaisen teoksen valitsin käsiteltäväksi, koska se on lyhyt ja samalla mahdollisimman geneerinen aikakautensa edustaja. Tarinan keskeisimmät teemat eli verikosto, äijäily ja oikeussalidraama ovat erittäin tyypillisiä aiheita Pohjoismaiden varhaisessa kirjallisuudessa. Tekstistä on myös havaittavissa kirjoitusajankohtansa jännite vanhan pakanuuden ja kristinuskon välillä. 

Runo-Edda: Oddrunin itku

Tervetuloa takaisin pimeimmän keskiajan runouden pariin! Ajattelin luoda Edda-runoista lyhyen juttusarjan blogiini. En aio esitellä yksitellen jokaista tunnettua muinaisislantilaista runoa, mutta joitain esimerkkejä aion vielä antaa. Niiden ohella toki käsittelen paljon muuta runoutta, kirjallisuutta, kirkkotaidetta ja ties mitä. Näiden runojen esitteleminen yksittäin on tavallaan hiukan keinotekoista, koska niiden kerääjä on pyrkinyt asettelemaan ne tavallaan kronologiseen järjestykseen. Tavoitteena on ollut luoda yhtenäinen eepos. Runoissa myös esiintyy samoja henkilöitä, ja ne toisinaan muodostavat karkeasti tarinajatkumoita. Kuitenkin jokainen runo on oma itsenäinen kokonaisuutensa, jotka runojen kerääjä on vain liittänyt yhteen. Ne ovat syntyneet eri aikoina ja epäkronologisessa järjestyksessä, eivätkä niiden tarinat lainkaan aina pidä yhtä.

Tänään esittelen Oddrunin itkua, joka on peräisin 1000-luvun lopulta tai 1100-luvun alusta ja on osa Codex Regiuksen runokokoelmaa. Runon taustoja tunnetaan huonosti, koska sitä ei löydetty mistään muusta käsikirjoituksesta, eikä sen henkilöistä useimpia tavata muissa meille säilyneissä runoissa. Runosta itsestään on tosin pääteltävissä, että sen tarina sijoitetaan hunnien keskuuteen Länsi-Rooman kaatumisen ajoille. Toisaalta tarinassa mainitaan eräs Tanskassa sijaitseva saari. Tarinan lähtökohta on, että kuningas Heidrekrin naimaton tytär Borgny on juuri synnyttämässä. Synnytys ei ota vain sujuakseen, joten synnytystä avittamaan kutsutaan Oddrun. Oddrunin avulla synnytys onnistuu, mutta sitten herää kysymys, miksi naimaton Borgny oli raskaana.

Runo-Edda: Völundrin laulu

Vastoin yleistä luuloa blogini ei suinkaan käsittele vain kirkkotaidetta, vaan keskiajan taidetta ja kulttuuria laajemmin. Blogini aiherajauksista ja suunnittelemistani tulevista aiheista voi lukea täältä.
Tänään käsittelen muinais-skandinaavisen runouden suurta mestariteosta, eli Runo-Eddaa.

Mikä ihmeen keskiaikainen kirjallisuus?

Jos olet käynyt lukiota Suomessa, olet joutunut lukemaan äidinkielen viitoskurssin, jossa käsitellään länsimaisen kirjallisuuden historiaa. Kurssilla käsitellään yllättävänkin laajasti esimerkiksi antiikin tai rokokoon kirjallisuutta, mutta keskiaika jätetään tylysti lähes täysin huomiotta. Tältä tuhannen vuoden ajanjaksolta nostetaan esille vain Boccaccion Decamerone ja Danten Divina Comedia. Ne ovat varmasti kumpikin hienoja teoksia, mutta otanta on todella kapea keskiajan rikkaasta kirjallisesta perinnöstä. Tässä blogissa pyrin laajentamaan tätä kuvaa keskiajan kirjallisuudesta ja toivon mukaan innoittamaan ihmisiä tutustumaan myös muihin kirjoihin. Erityisesti aion kirjoittaa varhaiskeskiajan skandinaavisesta kirjallisuudesta, mikä alkaa tänään.