Pienimuotoinen joulupäivitys

Jeesus-lapsi ja Neitsyt Maria ottavat vastaan itämaan tietäjien lahjat. Kuva on yksityiskohta 1400-luvulla Ruotsissa tehdystä papin kaavusta.

Uppsalan tuomiokirkon museo

Rakkaat lukijat! Päivä päivältä lähestyy länsimaisen kulttuurin suurin vuotuinen juhla, jota myös jouluksi kutsutaan. Saagoja ja tikku-ukkoja ei ole järjestänyt suureellisia joulukalentereita, taikka käsittele keskiajan joulunviettoa akateemisesti, mutta tämän yhden blogitekstin olen kuitenkin aiheesta saanut tehtyä. Opintokiireiden vuoksi en ole hirveästi perehtynyt keskiajan jouluun, mutta jonkin verran jouluun liittyvää kuvitusta olen onnistunut löytämään. 

Fiilistelyä Uppsalan matkasta

Saagoja ja tikku-ukkoja -blogi on suuria vaaroja ja vaivoja uhmaten lähtenyt kuvausmatkalle entiseen emämaahamme Ruotsiin. Matkan tavoitteena oli alun alkaen kiertää ainakin Tukholmassa, Sigtunassa ja Uppsalassa kuvaamassa keskiaikaisia kohteita blogiani varten. Täällä paikan päällä tarjonnan runsaus on kuitenkin ylittänyt kaikki odotukseni! Aikani ei mitenkään riitä useampaan paikkaan, vaan keskityn kuvaamaan vain Uppsalan alueen keskiaikaisia nähtävyyksiä. Kahden ympäripyöreän työpäivän verran olen ehtinyt jo kuvaamaan ja ainakin yksi suuri kuvauspäivä on vielä edessäpäin. Tämänkertainen blogiteksti ei siis ole akateemishenkinen yritys valottaa keskiajan kulttuuria ja taidetta, vaan enemmän sellainen päiväkirjahenkinen fiilistelyteksti, jossa kerron lähinnä kuvien avulla, että mitäs sitä on tullutkaan nähtyä.

Kalannin kirkko: Taiteilijoita ja mesenaatteja

Antiokian piispaa Erasmusta tapetaan vinssaamalla hänen sisäelimensä ulos, samalla kun hänen jalkojaan keitetään padassa.

Oma intoni keskiaikaiseen taiteeseen sai alkunsa Maarian kirkon kömpelöistä töherryksistä. Vielä nykyäänkin keskiajan muurareiden tekemät tikku-ukot ja kryptiset symbolit herättävät itsessäni suurempia intohimoja kuin ammattimaalareiden teknisesti edistyneemmät teokset. Siitä huolimatta tämän blogitekstin aihe eli Kalannin kirkko on ehdottomasti yksi suosikeistani Suomen keskiaikaisten kohteiden joukossa. Kirkon seinät ovat täpöten täynnä maalauksia, joiden tekninen taso on kenties parasta, mitä Suomesta löytyy. Kirkko itsessään on rakennettu joskus 1430–1450, ja ensimmäinen maalariryhmä saapui Ruotsin Upplannista suhteellisen pian rakentamisen jälkeen. Tuolloin koristeltiin kirkon sakasti eli takahuone. Pääosa kirkon maalauksista on kuitenkin toisen, ilmeisesti kaksihenkisen maalausryhmän vuosina, 1470–1471 tekemiä. Nämä kaksi mestaria kuuluivat yhteensä noin kuusihenkiseen maalariryhmään, jonka uskotaan toimineen maalareina yhdeksässä suomalaisessa kivikirkossa 1400-luvun loppupuolella. Ryhmää on aikaisemmin kutsuttu "Kalannin koulukunnaksi", mutta nykyään nimitys "Taivassalon ryhmä" alkaa saada suosiota. Eriävät ilmaukset johtuvat siitä, että alkujaan Kalannin kirkkoa pidettiin ensimmäisenä ryhmän koristelemana kirkkona, mutta nykyään uskotaan, että he olisivat sittenkin maalanneet Taivassalon kirkon ensin.

Keskiajan puu-ukot

Blogini tämänkertainen päivitys alkaa 1400-luvulla tehdyllä Pyhän Yrjänän pyhimyskaapilla. Aikanaan siihen on siis kuulunut ovi ja sen on täten voinut kaapin tavoin myös sulkea. Kyseessä on yksi niistä yli 800 puuveistoksesta, jotka ovat Suomessa keskiajalta säilyneet. Huonon makunsa vuoksi jälkipolvet eivät ole juurikaan arvostaneet näitä veistoksia ja niitä lienee tuhoutunut vuosisatojen saatossa huomattavasti enemmän kuin mitä niitä on meille säilynyt. Hyvin luultavasti puuveistokset olivat yksi johtavista taiteenmuodoista keskiajan Suomessa.

Rymättylän kirkko: Synti, tuomio ja kadotus

Saariston rengastien varrella Rymättylässä sijaitsee Pyhän Jaakobin kirkko. Kirkko on 1400-luvun lopulta tai 1500-luvun alusta. Lähes täydellisestä kirjallisten lähteiden puutteen takia rakennusta ei ole voitu ajoittaa kunnolla. Joka tapauksessa kirkon maalaukset ovat varmuudella aivan keskiajan lopulta, koska niissä kuvattujen henkilöiden pukeutuminen ja hiustyyli ovat jo varsin renessanssihenkisiä, mutta pyhimyskuvien ja vihkiristien takia maalaukset ovat kuitenkin katoliselta ajalta. Sen sijaan kuvassa näkyvä krusifiksi on kuitenkin jo 1300-luvulla tehty ja on siis luultavasti reilusti yli sata vuotta ympäröivää kirkkoa vanhempi. Sitä lienee aiemmin pidetty alueella sijainneessa puukirkossa. Keskiaikaiseen tunnelmaan virittyäkseen ylläoleva kuva kannattaa kuvitella ilman penkkejä, saarnatuolia tai kuvassa näkyvän ystävällisen talonmiehen imuria. Krusifiksin alla on myös ilmeisesti sijainnut keskiajalla puinen koristeellinen aita, joka erotti alttarialueen muusta kirkosta.

Maarian kirkko: Piruja ja pyhimyksiä

Blogini ensimmäinen kohde eli Maarian kirkko löytyy vajaan neljän kilometrin päästä Turun keskustasta. Kirkon uskotaan olevan rakennettu joskus 1400-luvun puolivälissä ja että sitä olisi edeltänyt noin 1200-luvulla rakennettu puinen kirkko samalla paikalla. Rakennusajankohdasta ei kuitenkaan ole aivan täyttä varmuutta ja erillaiset ajoitusmenetelmät ovat tuottaneet myös toisenlaisia lukuja, mutta johonkin on tyydyttävä.