Uppsalan riimukivet: Muistoja tuhannen vuoden takaa

"Tjägn ja Gunnar pystyttivät nämä kivet veljensä Väderin muistoksi." Näin sanotaan yllä näkyvässä 1000-luvun riimukivessä, jota voi nykyään ihastella Uppsalan Universitetsparkkenissa. Kivi on ilmeisesti alkujaan ollut osa usean riimukiven muistomerkkikokonaisuutta, mutta mahdollisia muita kiviä ei valitettavasti ole löydetty. Kivi ei myöskään ole alkuperäisellä paikallaan, vaan se on luultavasti sijainnut n. 18km lännempänä Funbossa. Väderin muistoksi kaiverretun kiven kuvitus on varsin tyypillinen tuon aikakauden riimukiville. Teksti on kirjoitettu jonkinlaisen käärmeen ruumiiseen ja keskellä on symboli, joka mahdollisesti symboloi pyhää kolminaisuutta. 1000-luvun riimukivet ylipäätään ovat pääosin kristillisiä hautamonumentteja.

Uppsalan tuomiokirkko: Kolme pyhimystä ja länsimaisen kulttuurin huipentuma

Armon vuonna 1270 aloitettiin Uppsalassa rakentamaan suurinta ja monumentaalisinta rakennusta, joka oli tänne maailman pohjoiseen äärilaitaan kuuna päivänä rakennettu, tai mahdollisesti edes tultaisiin rakentamaan. Vastaperustettu Uusi-Uppsala tarvitsi kirkon, josta johdettaisiin nykyisen Suomen, Ruotsin, Norjan, Huippuvuorten ja Grönlannin alueen kirkollista toimintaa. Vuonna 1435 valmistuikin lopulliseen asuunsa Uppsalan tuomiokko (Uppsala domkyrka), josta tuli heti Ruotsin kansallispyhättö ja kuninkaallinen kirkko seuraavaksi 300 vuodeksi. Noiden vuosisatojen aikana kaikki Ruotsin kuninkaalliset kruunajaiset, kastajaiset, häät ja hautajaiset järjestettiin tässä nimenomaisessa kirkossa. Kyseessä on yhä tänä päivänä Pohjois-Euroopan suurin uskonnollinen rakennus ja ylivoimaisesti valtavin ja eeppisin paikka, jota tässä blogissa ollaan käsitelty. Valitettavasti kaikkea kirkon sisältämää keskiaikaista taidetta ei saada käsiteltyä yhdessä tekstissä, vaan tätä kirkkoa tullaan käsittelemään useassa erillisessä päivityksessä.

Pienimuotoinen joulupäivitys

Jeesus-lapsi ja Neitsyt Maria ottavat vastaan itämaan tietäjien lahjat. Kuva on yksityiskohta 1400-luvulla Ruotsissa tehdystä papin kaavusta.

Uppsalan tuomiokirkon museo

Rakkaat lukijat! Päivä päivältä lähestyy länsimaisen kulttuurin suurin vuotuinen juhla, jota myös jouluksi kutsutaan. Saagoja ja tikku-ukkoja ei ole järjestänyt suureellisia joulukalentereita, taikka käsittele keskiajan joulunviettoa akateemisesti, mutta tämän yhden blogitekstin olen kuitenkin aiheesta saanut tehtyä. Opintokiireiden vuoksi en ole hirveästi perehtynyt keskiajan jouluun, mutta jonkin verran jouluun liittyvää kuvitusta olen onnistunut löytämään. 

Keskiajan hämärät töherrykset ja oudot veistokset

Oletko kyllästynyt modernin maailman pintakiiltoiseen ja tekopirteään taiteeseen? Tekeekö mielesi jotain todella hämärää ja epämääräistä? Olet tullut oikeaan ystävä hyvä, sillä tänään blogissa Saagoja ja tikku-ukkoja esitellään joitain kaikkein epämääräisimmistä ja oudoimmista löydöistä, mitä olen tehnyt keskiajan taiteesta. Tänään ei käsitellä jo miljoonaan kertaan nähtyjä kuvia ristillä riippuvista jumalanpojista tai rääkättävistä pyhimysparoista. Sen sijaan tuoretta näkökulmaa historiaan haetaan kuvista, joiden merkitys on vähintäänkin epäselvä.

Vaksalan kirkko: Luonnottomuudet ja perisynti

Saagoja ja tikku-ukkoja on tehnyt löytöretken läntisen naapurimaamme Uppsalaksi kutsuttuun kaupunkiin ja löytänyt sieltä toinen toistaan eeppisempiä keskiaikaisia kuvauskohteita. Ensimmäisenä lähempään käsittelyyn nostan Vaksalan kirkon (Vaksala kyrkan), joka erottuu muista toistaiseksi käsitellyistä keskiaikaisista kirkoista harvinaisen elävillä ja informatiivisilla kattomaalauksillaan –  tyypillisen keskiaikaisen kirkon maalaukset kun muodostuvat lähinnä suuresta pyhimyssarjasta ja mahdollisesti Jeesuksen kärsimysnäytelmästä. Vaksalan kirkon maalaukset sen sijaan esittävät lähes kaikki tapahtumia eivätkä niinkään henkilöitä. Näitä tapahtumakuvauksia reunustavat kummajaishahmot, joiden rooli jää itselleni ainakin jossain määrin epäselväksi. Nyt nähtävillä olevat maalaukset lienevät kaikki 1400-luvulla eläneen Albertus Pictorin (Albertus Piirtäjä) työryhmän maalaamia. Osa maalauksista lienee kuitenkin tehty jo aikaisemmin tuntemattoman maalariryhmän toimesta 1300-luvun loppupuolella. Itse kirkko on 1100-luvun tuotantoa.

Fiilistelyä Uppsalan matkasta

Saagoja ja tikku-ukkoja -blogi on suuria vaaroja ja vaivoja uhmaten lähtenyt kuvausmatkalle entiseen emämaahamme Ruotsiin. Matkan tavoitteena oli alun alkaen kiertää ainakin Tukholmassa, Sigtunassa ja Uppsalassa kuvaamassa keskiaikaisia kohteita blogiani varten. Täällä paikan päällä tarjonnan runsaus on kuitenkin ylittänyt kaikki odotukseni! Aikani ei mitenkään riitä useampaan paikkaan, vaan keskityn kuvaamaan vain Uppsalan alueen keskiaikaisia nähtävyyksiä. Kahden ympäripyöreän työpäivän verran olen ehtinyt jo kuvaamaan ja ainakin yksi suuri kuvauspäivä on vielä edessäpäin. Tämänkertainen blogiteksti ei siis ole akateemishenkinen yritys valottaa keskiajan kulttuuria ja taidetta, vaan enemmän sellainen päiväkirjahenkinen fiilistelyteksti, jossa kerron lähinnä kuvien avulla, että mitäs sitä on tullutkaan nähtyä.